
Heppu on ehkä maailman paras russeli. Kaikki tallimallit, parsonit ja muut workit mukaan luettuna.
Heppu on russelimieheksi todella helppo koira - tosin sen kanssa on varsinkin alussa tehty melko paljon johtajuusharjoituksia, ja nykyisin asia onkin aika hyvinselvillä.
Luonteeltaan Hepster on iloinen, ja aina valmis leikkimään. Palloa haetaan vaikka maailman tappiin asti,
ja nykyisin jos molemmille koirille antaa puruluut, Heppu ei syö omaansa ollenkaan, vaan odottaa että saisi
Vanjalta luun pois ja sillä alettaisiin jahtausleikit :)
Toisia koiria kohtaan Heppu on mukava, tyttöjen perään jopa hieman yli-innokas.
Isoja koiria Heppu nykyään hiemaan varoo, aikaisemman saksanpaimenkoira-episodin jälkeen.
Jos joku isompi koira alkaa haukkumaan, Heppu menee heti varautuneeksi ja alkaa rähisemään
takaisin saman tien varmuuden vuoksi, varsinkin irrallaan ollessaan. Mutta varsinkin narussa, ja jos muut koirat
eivät aloita mitään ensin, ei niiden kanssa tule ongelmia. Ja vaikka toinen koira haluaisikin johtajaksi,
jos alku on mennyt rauhassa, Heppu usein alistuu hetken päästä sovinnolla kun asiasta tulee
"puhetta".
Heppu harrastaa lenkkeilyä, tallikoirana olemista, tosin tallikoirana olemiseen Hepulla kuuluu lähinnä
pihalta löytyneiden jääpallojen/jäätyneiden kakkojen/puupalikoiden tuominen kenelle tahansa joka
jaksaa heitellä. Jos tälläistä henkilöä ei ole paikalla, Heppu menee ja piilottelee
aarrettaan heinäkasaan myös itsekseenkin. Omistajan perään ei ole mitään hinkua, leikit
on vaan niin paljon kivempia. Jyväskylässä käytiin
russelilenkeillä
Jyväskylän russelistien kanssa silloin tällöin, nyt on muiden russeleiden tapaaminen harvassa.
Kotona Heppu nukkuu niin pitkään kuin muutkin, tosin nykyisin maalla asuessa oppinut Vanjan seurana haukkumaan ovea, sieltä tuleva ääni kun aina tarkoittaa että joku tulee, toisin kuin kerrostaloasunnossa jossa sai kuulua vaikka mitä eikä yleensä kukaan tullut sisään. Heppu ei vierasta outojakaan ihmisiä, varsinkaan jos ne saa heittelemään palloa :)